Tietoa suorakylvöstä

Mitä tarkoitetaan suorakylvöllä ja conservation agriculture eli ca-viljelyllä?

Mitä tarkoitetaan suorakylvöllä?

Suorakylvö tarkoittaa kylvöä muokkaamattomaan maahan tarkoitukseen kehitetyllä kylvökalustolla. Vaikka maata ei muokata edes kylvöhetkellä, on siemenelle silti taattava hyvät ja tasaiset kasvuolot. Parhaiten se onnistuu Great Plains -koneilla.

Great Plains on kehittänyt tehokkaat, patentoidut etuleikkurit (kopioiden käyttö vastoin patenttimääräyksiä muissa koneissa on kielletty), jotka läpäisevät vahvankin kasvipeitteen ja luovat siemenelle pehmennetyn kylvöalustan. Rivien väli jätetään koskematta. Viimeistelty ja tasainen kylvö taataan saattamalla siemenet maahan asti saattoputkella ja painamalla ne oikeaan syvyyteen kumisella seed flap nauhalla noin tuuman levyisenä nauhana, jolloin oraalla on tavallista enemmän kasvutilaa.

Great Plains on Yhdysvaltojen johtava kylvökoneiden valmistaja. Great Plainsin osuus markkinoista on yli 40%.Great Plainsin markkinaosuus kasvaa myös Suomessa ja kaikkialla maailmassa nopeasti.Great Plains valmistaa kylvökoneiden lisäksi ruiskuja, äkeitä, viherrakentamisen laitteita, golfkenttien hoitovälineitä sekä Land Pride maastoajoneuvoja ammatti- ja vapaa-ajan käytöön.

Suorakylvö on osa luonnonmukaista CA-viljelyä.

Mitä CA-viljely on?

Yhdistyneiden Kansakuntien Elintarvike ja Maatalous järjestön määritelmän mukaan CA on viljelymenetelmä, joka säästää, parantaa sekä hyödyntää entistä tehokkaammin olemassa olevia luonnonvaroja kuten peltoa, vettä ja biologisia varoja. Se ei sulje pois ulkopuolisten panosten käyttämistä. Menetelmä edistää ympäristön suojelua samalla, kun maataloustuotantoa voidaan harjoittaa kestävästi.

CA-viljelyn olennaiset piirteet

  • Maanpinta ympäri vuoden elävän tai kuolleen kasvimassan peitossa.
  • Kasvinjätteiden polttamista ei sallita.
  • Kylvö tai istuttaminen suoraan kasvijätteen läpi erikoiskalustoa käyttäen.
  • Usean kasvukauden mittainen viljelykierto suunniteltu kasvitautien ja -tuholaisten vahinkojen minimoimiseksi ja ravinteiden käytön optimoimiseksi.
  • Erityyppisten viljelykasvien kesken, vaihdellen myös matala- ja syväjuurisia kasveja.
  • Kasvijätettä ei sekoiteta maahan, kuten perinteisessä viljelyssä. Sen lisäksi, että kasvipeite vähentää eroosiota ja veden hukkaantumista, se myös estää monien rikkakasvien itämistä.

CA-viljely ei ole

  • Muokkaamatta viljely (nolla-muokkaus, zero-till) ei yksinään merkitse, että viljelijä harjoittaa CA-viljelyä ( vaikka muokkaamattomuus on olennainen osa menetelmää).
  • Suorakylvö yksinään ei ole CA-viljelyä, jos viljelijä kasvikierron aikana kyntää peltonsa eikä ylläpidä jatkuvaa kasvipeitettä.
  • CA-viljely ei ole luomuviljelyä, vaikka se perustuu luonnon omiin prosesseihin. CA-viljely ei estä maatalouskemikaalien käyttöä. Kasvinsuojeluaineita torjunta-aineet voidaan käyttää erityisesti alkuvaiheessa. Joissain tapauksissa luomua voidaan harjoittaa CA-viljelyä noudattaen.

Karjanhoito ja CA-viljely

  • Karjatalous voidaan täysin kytkeä osaksi CA-viljelyä ja kierrättää ravinteita. Se vähentää ympäristöongelmia, joita saattaa syntyä tavanomaisessa karjanhoidossa.
  • Karjan tarvitsema nurmi laajentaa tilan viljelykiertomahdollisuuksia ja samalla ehkäisee tuholaisongelmia.
  • Nurmia voidaan käyttää rehun ohella maan pintaa peittävänä kasvustona.

CA-viljelyn edut viljelijän kannalta

  • työ, ajankäyttö ja voimantarve vähenevät
  • kustannukset alenevat
  • koneiden kuluminen vähenee
  • ajokerrat vähenevät
  • polttoaineen kulutus vähenee
  • satotaso vakiintuu (märkä/kuiva kasvukausi)
  • pellon kantavuus lisääntyy
  • ajan mittaan satotaso nousee ja ravinteiden käyttöä voidaan vähentää
  • nettotulos kasvaa, usein heti, aikaa myöten aina

CA-viljelyn edut yhteiskunnalle - ympäristö/vesistöt

  • virtausten tasaantuminen joissa, mikä vähentää tulvia
  • puhtaammat vesistöt
  • eroosion vähentyessä ruuantuotannon varmuus paranee
  • poikkeuksellisten sääolojen väheneminen (hurrikaanit, kuivuus yms.)

CA-viljelyn globaalit edut

  • CA-viljelyn maailmanlaajuinen soveltaminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä määrällä, joka vastaa kaikesta ihmistoiminnasta maapallolla aiheutuvaa päästömäärää
  • ravinteiden ja torjunta-aineiden huuhtoutuminen pohjaveteen vähenee
  • vesistöjen saastuminen vähenee
  • eroosion väheneminen
  • pohjavesien elpymien maan läpäisyn parantuessa
  • maatalouden energiankulutus alenee, polttoaineiden kulutus vähenee n. 60 prosenttia
  • vähentää pakokaasuja, pölyjä ja kasvihuonekaasujen päästöjä

Menetelmän heikkoudet

  • CA-viljely on yleisesti kaikkia hyödyntävä (win-to-win) menetelmä. Silti se ei tarkoita, etteikö ongelmia olisi
  • CA saattaa vaatia rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, mikäli rikkoja on paljon
  • Siirtymävaiheessa tietyt maassa viihtyvät tuholaiset ja taudit saattavat tuoda uusia ongelmia kunnes uusi tasapaino tavoitetaan
  • Kun CA-ympäristö on vakiintunut, se vaikuttaa vakaammalta kuin perinteinen maatalous. Tähän mennessä ei ole todettu tapausta, jossa tuholaisongelmaan ei olisi löytynyt ratkaisua.

Yleisimmät kysymykset

Onko CA-viljely vain suurtilojen menetelmä?

CA-viljelyyn sopivaa kalustoa on myös pienille tiloille, jotka käyttävät eläimiä vetovoimana, ja jopa hyvin pienille tiloille, missä työt tehdään käsin.

Lisääntyvätkö kasvitaudit, kun kasvinjätteet jätetään maan pintaan?

Kasvitautien esiintyminen riippuu ratkaisevasti viljelykierrosta. Yksipuolista viljanviljelyä ei suositella, koska kuten ei perinteisessä viljelyssäkään, se lisää tuholaisriskiä eikä sitä siksi voida pitää CA-viljelynä.

Sopiiko menetelmä vain viljanviljelyyn?

CA-viljely on käytössä vihannesten ja juuresten viljelyssä. Viljojen ja palkokasvien lisäksi menetelmä sopii monien muiden kasvien kuten sokeriruoón, vihannesten, perunan ja juuresten kasvattamiseen. Monivuotisia kasveja, kuten hedelmiä ja viinirypäleitä, voidaan myös kasvattaa käyttämällä CA-menetelmiä.

Toimiiko menetelmä vain tietyillä maalajeilla ja tietyissä oloissa?

CA on käytössä kosteasta tropiikista lähes napapiirille saakka (Suomessa ehkä pohjoisempanakin) ja kaikenlaisilla mailla. Toistaiseksi ainoa alue missä menetelmää ei ole menestyksellä sovellettu, ovat kuivat ja kuumat alueet, missä vedestä on kova puute ja sato jää pieneksi.

Lähde: FAO, Yhdistyneiden Kansakuntien Elintarvike- ja Maatalousjärjestö

Linkkejä:

Jaa